Turun hovioikeus on 28.2.2017 ratkaissut tapauksen, jossa oli kyse kiinteistökaupan riita-asiasta. Ostajat olivat havainneet ostamassaan uudisrakennuksessa mm. keskeneräisyydestä johtuvia virheitä. Lisäksi ullakon osalta puuttui rakennuslupa. Ostajat vaativat käräjäoikeudessa kaupan purkua ja vahingonkorvausta. Toissijaisesti ostajat vaativat hinnanalennusta 67.145 euroa ja vahingonkorvausta.
Maakaaren mukaan ostaja ei saa vedota virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Korkein oikeus on hiljattain antamassaan ratkaisussa arvioinut, ovatko ostajat ilmoittaneet
Kaksi taloyhtiön osakasta oli nostanut asunto-osakeyhtiötä vastaan kanteen liittyen yhtiökokouksen päätökseen siitä, että se sisällyttää pyykkituvan käytöstä aiheutuneet kustannukset yhtiövastikkeeseen ilman erillisen käyttömaksun perimistä. Korkeimman oikeuden ratkaistavana oli kysymys, oliko yhtiökokouksen päätös ollut asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen sekä asunto-osakeyhtiölain ja erityisesti sen
Vuokranantaja toimittaa eräänä elokuisena päivänä vuokralaiselle kirjallisen irtisanomisilmoituksen, jossa vuokranantaja ilmoittaa irtisanovansa vuokrasuhteen ja että vuokrasuhde lakkaa kuuden kuukauden irtisanomisajan kuluttua. Jotta irtisanomisilmoitus varmasti täyttäisi lain edellytykset, vuokranantaja ilmoittaa vielä, että kuuden kuukauden irtisanomisaika lasketaan sen kuukauden viimeisestä päivästä, jonka
Kiinteistön kauppakirjaa laadittaessa on syytä olla tarkkana, sillä kauppakirjan muuttaminen myöhemmin ei ole aivan ongelmatonta. Muutos voi aiheuttaa esimerkiksi veroseuraamuksia. Tästä on hyvä esimerkki tuore korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO 2016:34. Kyseisessä tapauksessa A ja B olivat 27.9.2012 ostaneet yhdessä kiinteistön,
Asuntokauppalaissa on omat säännökset uuden asunnon kaupasta sekä käytetyn asunnon kaupasta. Säännöksiä erottaa se, että uuden asunnon kauppaa koskevat säännökset ovat myyjän vastuun kannalta selvästi ankarampia kuin käytetyn asunnon kaupan säännökset. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että uuden asunnon kaupassa myyjä
Korkein oikeus on hiljattain antanut kiinnostavan ennakkoratkaisun liittyen asunnon omistajan velvollisuuteen korvata asunto-osakeyhtiölle vuokralaisen menettelystä aiheutunut vesivahinko. Tapauksessa vuokralainen oli suihkussa päihtyneenä ollessaan maannut kylpyhuoneen lattiakaivon päällä aiheuttaen huoneistoon laajan vesivahingon. Alemmat oikeudet katsoivat vahingon johtuneen vuokralaisen huolimattomuudesta ja velvoittivat
Monesti vuokrasopimuksissa vuokrankorotusten on sovittu ajoittuvan juuri kesäaikaan. Lomien ja lomamatkojen lähestyessä ajatus vuokrankorotuksesta ei ole kovin houkutteleva ja moni vuokralainen pohtiikin, voiko vuokranantaja korottaa vuokraa vapaasti. Korkein oikeus on äskettäin joutunut pohtimaan juuri samaa asiaa tuoreessa, vuokrankorotusta koskevassa ennakkotapauksessaan
Korkein hallinto-oikeus on antanut tammikuussa 2016 ratkaisun, jossa oli kysymys niin sanotusta valinnaisesta vuokratontista ja siitä, oliko ostaja velvollinen maksamaan lunastamastaan tontinosasta varainsiirtoveroa. Tapauksessa A oli ostanut rakennusliikkeeltä rakentamisvaiheen kauppakirjalla asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet asunto-osakeyhtiöstä, jota rakennettiin niin sanotulle valinnaiselle
Korkein oikeus on marraskuussa 2015 antanut mielenkiintoisen ratkaisun osakkaan ja asunto-osakeyhtiön välisestä kunnossapitovastuun jaosta. Tapauksessa oli kyse 1950-luvulla rakennetusta talosta, jonka kylpyhuoneissa oli alun perin ollut ammeet. Vedeneristyksenä lattiassa oli ollut bitumisivelty huopa, joka oli sijainnut holvilaatan päällä. Huovan päällä