Maakaaren mukaan ostaja ei saa vedota virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Korkein oikeus on hiljattain antamassaan ratkaisussa arvioinut, ovatko ostajat ilmoittaneet virheisiin perustuvista yksilöidyistä vaatimuksistaan myyjille riittävän ajoissa.
Tapauksessa ostajat olivat havainneet ostamassaan kiinteistössä laatuvirheitä ja ilmoittaneet niistä pian havaitsemisen jälkeen myyjille. Ostajat olivat reklamaatiokirjeissään varanneet mahdollisuuden myöhemmin esittää tarkempia yksilöityjä vaatimuksia. He olivat kuitenkin esittäneet yksilöidyt vaatimuksensa ensimmäistä kertaa vasta käräjäoikeudelle tehdyssä haastehakemuksessa eli yli vuoden kuluttua virheiden havaitsemisesta ja yli kymmenen kuukauden kuluttua ensimmäisestä reklamaatiokirjeestä.
Ostajien mukaan virheiden ja niistä aiheutuvien korjauskustannusten selvittely oli vaatinut paljon aikaa, minkä vuoksi vaatimusten esittäminen oli viivästynyt. Viivästystä oli aiheuttanut ostajien mukaan mm. se, että kiinteistöllä ei ollut tehty korjauksia eikä rakenteita ollut avattu ja kokonaiskuvan saaminen rakennuksen vaurioista oli ollut siksi hankalaa.
Korkein oikeus katsoi, että reklamaatiovelvollisuutta arvioitaessa lähtökohtana on ostajan aktiivinen ja huolellinen toimiminen korjauskustannusten määrän selvittämiseksi. Tapauksessa havaitut virheet eivät ole myöskään korkeimman oikeuden mukaan olleet laadultaan tai laajuudeltaan sellaisia, että niiden taloudellisten merkitysten selvittäminen olisi vaatinut erityisesti aikaa tai vaivaa.
Korkein oikeus totesi ratkaisussaan, että ostajat eivät olleet ilmoittaneet virheisiin perustuvista vaatimuksistaan riittävän yksilöidysti kohtuullisessa ajassa virheiden havaitsemisesta. Ostajat olivat siis menettäneet oikeutensa vedota virheisiin.