Oletko yrittänyt itse selvitellä riita-asiaasi jo monta viikkoa ja etsiä netistä tietoa ongelmien ratkaisemiseen? Tietoa löytyy monenlaista, mutta et oikein tiedä, miten se soveltuisi sinun asuntokauppariitaasi. Miten saada vastapuoli uskomaan, että olet asiassa oikeassa, vai oletko?

Asunto- ja kiinteistökauppariidat ovat usein hyvin tuskallisia kokemuksia niihin mukaan joutuville. Hometaloriidoissa saattaa mennä useita vuosia ennen kuin riitaan saadaan käräjäoikeuden, hovioikeuden tai lopulta mahdollisesti jopa korkeimman oikeuden ratkaisu. Vaikka asiakas lopulta voittaisi juttunsa, mikään ei korvaa menetettyjä yöunia sekä pitkään jatkunutta huolta ja stressiä lopputuloksesta ja oikeudenkäyntikuluvastuusta.

Oikeudenkäyntiprosessien pitkittyessä ja mutkistuessa suosittelemme tapauskohtaisesti päämiehillemme ensisijaisesti sovinnollisen ratkaisun etsimistä. Monesti tilanne on sellainen, että esimerkiksi kiinteistökaupan molemmat osapuolet ovat ilmoittaneet haluavansa asiaan sovintoratkaisun, mutta asia ei ole edennyt millään tavalla osapuolten jumiuduttua omiin näkemyksiinsä asiassa. Sen vuoksi juristin hankkiminen usein selventää asiaa ja vie sitä oikeiden, käräjilläkin menestyvien argumenttien valossa eteenpäin.

Toisinaan neuvottelut eivät yrityksistä huolimatta johda tulokseen ja joudutaan käräjätielle. Tällöin kannattaa pohtia, soveltuisiko tuomioistuinsovittelu oikeudenkäynnin vaihtoehtona.

Sovittelumenettely voidaan aloittaa, jos kaikki riidan osapuolet siihen suostuvat. Sovittelijana toimii käräjätuomari. Menettelyssä käräjätuomari neuvottelee osapuolten kanssa yhdessä ja kummankin osapuolen kanssa erikseen. Sovittelun onnistumisen kannalta on tärkeää, että osapuolilla on aito pyrkimys päästä sovintoon. Menettelyn tarkoituksena on, että osapuolet pyrkisivät istunnossa itse löytämään sovinnon, mutta tarvittaessa sovittelija voi osapuolten suostumuksella tehdä ratkaisuehdotuksen asiaan.

Kiinteistö- ja asuntokauppariidat tai asunto-osakeyhtiöriidat soveltuvat hyvin sovittelumenettelyyn, mikäli sovintotahtoa löytyy. Sovittelumenettelyistunnossa ei kuulla todistajia, ei tutkita kirjallisia todisteita, eikä keskitytä aikaa vaativiin näyttökysymyksiin. Sovittelussa ei mietitä, mitkä maakaaren, asuntokauppalain tai asunto-osakeyhtiölain säännökset tai ennakkoratkaisut tapaukseen soveltuvat tai kuka niiden mukaan olisi jutussa vahvoilla. Sovittelussa keskitytään siihen, että yhdessä pohditaan, olisiko olemassa jokin euromäärä, johon molemmat osapuolet voisivat tyytyä jutun päättyessä sovinnollisesti.

Sovittelumenettelyn etuina ovat sen nopeus, edullisuus ja lopullisuus. Sovittelumenettelyn lopputuloksena kirjoitetaan yleensä sovintosopimus, jonka käräjäoikeus osapuolten pyytäessä vahvistaa sovinnoksi asiassa. Vahvistettu sovinto on tarvittaessa ulosottotoimin täytäntöönpantavissa, aivan samoin kuin käräjäoikeuden antama tuomio. Sovittelumenettelyssä on tarkoitus, että asianosainen pystyy vaikuttamaan sovinnon sisältöön, toisin kuin tavallisessa riitaprosessissa, jossa useiden istuntopäivien päätyttyä osapuolet jäävät odottamaan käräjäoikeuden tuomiota asiassa. Hyvin usein toinen, hävinnyt osapuoli on tuomioon tyytymätön, jolloin hänellä on mahdollisuus saattaa asia hovioikeuden käsiteltäväksi. Tällöin asianosaiset usein kokevat, että jutun oikeudenkäynti alkaa tavallaan uudestaan, juuri kun he ajattelivat, että asian käsittely on viimein päättynyt. Sovittelumenettelyssä sen sijaan on usein tapana sopia, että kumpikin osapuoli hyväksyy sovinnon eikä hae siihen valittamalla muutosta hovioikeudesta. Sovinto on tällöin lopullinen ratkaisu asiaan.

Hometaloriidoissa on usein tärkeää, että asiaan saataisiin ratkaisu nopealla aikataululla. Osapuolten etuna on monesti, että esimerkiksi mahdollisesta hinnanalennuksesta sovittaisiin jo siinä vaiheessa kun taloa ollaan korjaamassa, eikä vasta vuosien päästä kun kaikki oikeusprosessit on käyty loppuun.

Suurin osa sovittelumenettelyyn menevistä asioista päättyy pitkän sovittelupäivän päätteeksi lopulta sovintoon. Myös sellaisia asioita, joissa osapuolet ovat alun perin olleet näkemyksineen hyvin kaukana toisistaan, on pitkien keskustelujen jälkeen osapuolien yllätykseksi saatu sovittua. Sovittelumenettelyt ovat yleistyneet käräjäoikeuksissa, mutta alueellisia eroja on havaittavissa. Joissakin käräjäoikeuksissa on sovittelumenettelyyn erikoistuneita käräjätuomareita. Heidän suunnaltaan on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan toiveena olisi, että sovittelumenettelyyn osallistuvilla olisi kummallakin sovittelumenettelyistunnossa oma juristi avustajana, koska kokemusten mukaan se on edesauttanut sovintojen syntymistä. Havaittavissa on toisaalta ollut myös, että sovittelumenettely on saanut aikaisempaa enemmän suosiota myös kiinteistö- ja asuntokauppariitoja hoitavien juristien keskuudessa.

Lue lisää palveluistamme