Suomessa on tullut 1.9.2015 voimaan laki ryhmärakennuttamisesta. Laki on uusi, meillä ei ole aikaisemmin ollut voimassa lainsäädäntöä, joka olisi ryhmärakennuttamista koskenut. Ryhmärakennuttamisella tarkoitetaan sellaista omatoimisen ja rakennusliikevetoisen asuntorakennuttamisen välimuotoa, jossa joukko tulevia asukkaita järjestäytyy ja ryhtyy rakennuttamaan asuntoja yhdessä.
Ryhmärakennuttamishankkeet voivat olla asuntoyhteisömuotoisia tai kiinteistömuotoisia. Asuntoyhteisömuotoinen ryhmärakennuttamishanke tarkoittaa, että rakennuttajana toimii asunto-osakeyhtiö tai muu asuntoyhteisö ja hankkeeseen osallistuvat henkilöt ovat sen osakkaita tai jäseniä. Yleensä mm. kerrostalon ryhmärakennuttaminen tapahtuu juuri asuntoyhteisömuodossa. Kiinteistömuotoinen ryhmärakennuttamishanke tarkoittaa, että rakennuttajana toimivat ryhmään kuuluvat yksittäiset henkilöt. Esimerkiksi omakotitalojen rakennuttaminen 7 perheen ryhmälle voi tapahtua kiinteistömuotoisena ryhmärakennuttamishankkeena. Laki ei kuitenkaan koske sellaisia hankkeita, joissa rakennetaan enintään kolme asuntoa eikä myöskään asumisoikeusasuntojen rakennuttamishankkeita.
Suurin osa ryhmärakennuttamishankkeista toteutetaan niin, että hankkeissa on mukana rakennuttajakonsultti. Ryhmärakennuttamislaissa säädetäänkin tarkkaan rakennuttajakonsultin tehtävistä, velvollisuuksista ja vastuista. Vaikka ryhmärakennuttamiskonsultin käyttö ei ole rakennuttamishankkeissa pakollista, kokeneen ja ammattitaitoisen konsultin käyttö hankkeissa koituu varmasti asukkaiden eduksi. Joissakin hankkeissa myös rakentamista rahoittavat pankit saattavat edellyttää rahoituspäätöstä tehdessään rakennuttajankonsultin mukana oloa.
Ryhmärakennuttamishanke ei ole asunto- eikä kiinteistökauppa. Siinä ei ole varsinaista myyjätahoa, koska rakennuttajana toimii joko asuntoyhteisö tai tietty henkilöryhmä. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. asuntoyhteisömuotoisessa ryhmärakennuttamishankkeessa ei ole sellaista tahoa, jolla olisi asuntokauppalain mukainen uuden asunnon myyjän vastuu asunnosta kuluttajalle. Ryhmärakennuttamishankkeessa on riskinä myös se, että kuluttajilla ei ole takeita siitä, mikä tulee olemaan asunnon loppuhinta. Hinta voi matkan varrella myös suurentua. Hankkeeseen lähtevät tahot myös kantavat tavallista ostajaa suuremman riskin siitä, jos hanke ei toteudukaan teknisesti suunnitellulla tavalla.
Ryhmärakennuttamishankkeessa on myös etuja, jotka tekevät siitä houkuttelevan rakennuttamismuodon sopiville henkilöille. Hankkeeseen osallistuvilla on yleensä tavallista ostajaa suurempi mahdollisuus vaikuttaa oman asuntonsa ja erityisesti myös mahdollisten yhteiskäytössä olevien tilojen suunnitteluun ja rakentamisratkaisuihin. Lisäksi ryhmärakennuttamishankkeissa on mahdollista saada asunto rakennutettua tavanomaista markkinahintaa edullisemmin.
Ryhmärakennuttamislakiin voi tutustua tarkemmin täältä.