Tapauksen tausta

Kyseisessä tapauksessa ostajat olivat joulukuussa 2018 ostaneet asunto-osakeyhtiön osakkeet, jotka oikeuttivat hallitsemaan vuonna 1983 valmistunutta asuntoa Vantaalla. Kauppahinta oli 380 000 euroa ja hallintaoikeus siirtyi ostajille helmikuussa 2019.

Ennen kaupantekoa ostajille oli esitetty vuonna 2011 laadittu kuntoarvioraportti. Raportissa oli mainittu, että rakennuksessa oli osittainen valesokkelirakenne, johon liittyi riski ulkoseinien alaosien kosteusvauriosta. Raportissa oli myös suositeltu ulkoseinien alaosien tarkempaa tutkimusta rakenteita avaamalla. Suositeltua lisätutkimusta ei kuitenkaan oltu tehty ennen kaupantekoa.

Kaupan jälkeen taloyhtiössä alettiin tutkia kuntoa tarkemmin. Vuonna 2021 tehdyissä tutkimuksissa ulkoseinien puurakenteissa todettiin kohonnutta kosteutta ja osassa näytteistä mahdollinen mikrobikasvusto. Tämän seurauksena taloyhtiössä tehtiin laaja ulkoseinärakenteiden korjaus.

Ostajat katsoivat, että korjaustarve oli ollut olemassa jo kaupantekohetkellä ja että kyseessä oli siten asuntokaupan virhe. He vaativat myyjältä 64 649 euroa hinnanalennuksena tai vahingonkorvauksena.

Kuluttajariitalautakunnan arvio

Asuntokauppalain mukaan käytetyn asunnon kaupassa on virhe muun muassa silloin, jos asunto ei vastaa myyjän ennen kaupantekoa antamia tietoja tai jos myyjä on jättänyt antamatta ostajalle sellaisen erityisen seikan, josta hänen olisi pitänyt olla tietoinen ja josta ostaja saattoi perustellusti odottaa saavansa tiedon. Virheen arvioinnissa merkitystä on myös sillä, millaisia perusteltuja odotuksia ostajalla on ollut ottaen huomioon esimerkiksi asunnon ikä ja muut olosuhteet. Ostaja puolestaan ei voi vedota virheenä seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen jo kauppaa tehdessä.

Tapauksessa kuluttajariitalautakunta kiinnitti huomiota erityisesti siihen, että ostajat tiesivät jo ennen kaupan tekoa valesokkelirakenteesta ja siitä, että rakenteen kunto oli suositeltu tutkittavaksi tarkemmin.

Ostajat tiesivät myös, ettei suositeltua lisätutkimusta oltu tehty. Lautakunnan mukaan ostajat olivat näin voineet varautua siihen, että taloyhtiössä joudutaan myöhemmin tekemään valesokkeliin liittyviä korjauksia. Myös rakennuksen ikä otettiin huomioon. Korjausten aikaan rakennus oli jo lähes 40 vuotta vanha, ja lautakunnan mukaan tämän ikäisessä  rakennuksessa oli perusteltua varautua siihen, että vanhoja riskialttiita rakenteita joudutaan korjaamaan.

Asiassa ei oltu myöskään osoitettu, että myyjät olisivat tienneet valesokkelien vaurioitumisesta. Myyjien tiedossa oli ollut sama valesokkelia koskeva tieto, joka oli myös annettu ostajille.

Ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta ei suosittanut ostajille hyvitystä. Lautakunnan mukaan valesokkelin korjaustarvetta ja siitä aiheutuneita kustannuksia ei voitu tässä tapauksessa pitää ennalta arvaamattomina.

Ratkaisussa merkitystä oli myös sillä, ettei myyjien osoitettu tienneen valesokkelin vaurioitumisesta. Myyjät olivat siis kertoneet ostajille sen, minkä heidän voitiin asiassa osoittaa tienneen, eikä kyse ollut siitä, että myyjät olisivat jättäneet kertomatta tiedossaan olleen vaurion.

Tapauksesta käy ilmi, että ostajalle ennen kaupantekoa annetulla tiedolla voi olla suuri merkitys myöhemmin ilmenevissä erimielisyyksissä ja virhetilanteissa. Valesokkelin korjaustarve ei automaattisesti tarkoita, että myyjä olisi vastuussa korjauskustannuksista, vaan arvioinnissa merkitystä on sillä, mitä ostaja tiesi asunnosta ennen kauppaa.

Valesokkeleihin liittyvät riidat ovat meidön toimistomme juristeille arkipäivää. Valesokkeleita koskevia riitoja on vireillä jatkuvasti. Mikäli tarvitset apua näissä kysymyksissä, kokeneet juristimme auttavat mielellään. Ota siis yhteyttä!