Isännöitsijän tehtävänkuva on monipuolinen. Siihen kuuluu niin kiinteistön ylläpitoon kuin yhtiön hallintoon, kirjanpitoon ja varainhoitoon liittyviä vastuita. Asunto-osakeyhtiölaissa säädetään isännöitsijän vastuista yleisellä tasolla. Tarkemmin isännöitsijän vastuista voidaan sopia asunto-osakeyhtiön ja isännöitsijän välisessä isännöintisopimuksessa.
Tuholaisiin, kuten luteisiin, törmääminen taloyhtiössä voi olla epämiellyttävää ja herättää suurta huolta. Kohdatessaan tuholaishavainnoin on tärkeää toimia nopeasti tuholaisongelman leviämisen pysäyttämiseksi ja suurempien ongelmien välttämiseksi. Onkin siis tärkeää tietää, kenen vastuulla niiden torjunta on ja mitä taloyhtiö voi tehdä ongelman ratkaisemiseksi.
Vuoden 2024 alussa pelastuslaki muuttui siten, että palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovastuu siirtyy rakennuksen omistajan vastuulle. Laki tuli voimaan 1.1.2024, mutta siirtymäajan vuoksi velvollisuudet siirtyvät asukkaalta rakennuksen omistajalle vuoden 2026 alusta. Taloyhtiöiden onkin tärkeää jo tässä vaiheessa alkaa valmistautua muutokseen ja tehdä tarvittavat toimenpiteet hyvissä ajoin.
Koronapandemia jätti jälkensä myös asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokouksiin. Tiukimpien kokoontumisrajoitusten aikaan yhtiökokouksiin osallistuminen etänä sallittiin väliaikaisilla laeilla. Myöhemmin asunto-osakeyhtiölakia muutettiin siten, että etämuotoiset yhtiökokoukset ovat sallittuja jatkossakin. Säädökset astuivat voimaan kesällä 2022. Kiinteistöliiton, Isännöintiliiton ja Oikeusministeriön tekemän kyselytutkimuksen mukaan varsinkin pääkaupunkiseudulla sekä suurissa kaupungeissa valtaosa kyselyyn vastanneista yhtiöistä tarjosi osakkailleen mahdollisuuden osallistua yhtiökokoukseen etänä. Alueellisia eroja kuitenkin löytyi, ja varsinkin pienemmillä paikkakunnilla merkittävä osa yhtiöistä järjesti edelleen yhtiökokoukset perinteisenä lähikokouksena. Mitä asunto-osakeyhtiöiden tulisi tietää etäyhtiökokouksia koskevasta lainsäädännöstä?
Isännöitsijäntodistus on yksi keskeisimmistä asuntokaupan asiakirjoista. Isännöitsijäntodistuksesta ja sen sisällöstä säädetään asunto-osakeyhtiölaissa sekä osakehuoneistojen pinta-alan mittaustavasta ja isännöitsijäntodistuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Myyjän on asuntokauppatilanteissa hankittava lakisääteinen isännöitsijäntodistus ja ostajan kannattaakin tutustua siihen tarkoin ennen kauppaa. Se sisältää ajantasaista ja tärkeää tietoa sekä myytävästä asunnosta että asunto-osakeyhtiöstä. Mitä tietoja isännöitsijäntodistus sisältää ja miksi se on niin tärkeä?
Korkein hallinto-oikeus (KHO) on hiljattain antanut merkittävän päätöksen koskien tupakointia kerrostalossa. KHO määräsi tapauksessa KHO 2023:111 tupakointikiellon taloyhtiön asuntojen sisätiloihin. Koska tupakkalaki ei sisällä suoraa kieltoa tupakoinnista omassa asunnossa, päätös vahvistaa asunto-osakeyhtiöiden mahdollisuutta saada voimaan hakemansa tupakointikielto.
Osakkaan ja asunto-osakeyhtiön välisestä kunnossapitovastuusta ja sen jakautumisesta säädetään asunto-osakeyhtiölain 4 luvussa. Kunnossapitovastuuseen liittyviä asioita ei usein tule mietittyä ennen vahinkotapahtumaa tai korjaustöiden aloittamista. Kuka vastaa ja mistä esimerkiksi vesivahingon sattuessa? Mitkä seikat vaikuttavat vastuun jakautumiseen asunto-osakeyhtiön ja osakkaan välillä?
Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkaalla on oikeus saada yhtiökokouksen päätettäväksi kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Mitä tämä oikeus tarkoittaa käytännössä ja mitä kaikkea tulee ottaa huomioon, jotta asiansa saa yhtiökokouksen käsiteltäväksi? Osakkaan oikeus Asunto-osakeyhtiö eli taloyhtiö muodostuu sen osakkeita omistavista osakkaista. Osakkaalla
Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuussa kolme vuosikirjapäätöstä liittyen asuntojen lyhytaikaiseen vuokraustoimintaan. Käymme nämä odotetut päätökset nyt läpi kolmiosaisessa blogisarjassamme. Blogisarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa otetaan käsittelyyn tapaus KHO 2021:77. Tapauksessa KHO katsoi, että kaupungin rakennusvalvontaviranomainen ei ollut voinut olla ryhtymättä toimenpiteisiin
Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuussa kolme vuosikirjapäätöstä liittyen asuntojen lyhytaikaiseen vuokraustoimintaan. Käymme nämä odotetut päätökset nyt läpi kolmiosaisessa blogisarjassamme. Sarjan toisessa osassa otetaan käsittelyyn tapaus KHO 2021:76, jossa KHO katsoi, että rakennusvalvontaviranomainen oli voinut velvoittaa vuokraustoimintaa harjoittavan yhtiön sakon uhalla lopettamaan