Rakennuksen sisäilma on lähes aina kosteampaa kuin ulkoilma. Kosteus pyrkii siirtymään vesihöyrynä rakenteiden läpi kuivempaan ulkoilmaan. Siirtyvä kosteus pyritään poistamaan tuuletuksen avulla ennen kuin se ehtii tiivistyä rakenteisiin. Ongelmia voi syntyä silloin, kun rakennuksen kylmällä puolella on niin tiivis rakenne, että kosteus ei pääse sen läpi vaan jää rakenteeseen. Mikäli tuuletusta ei ole riittävästi, tämä voi johtaa kosteusvaurioon.
Yläpohjan sekä ulkoseinien tuuletus tapahtuu tuuletusrakojen avulla. Tuuletusraon tarkoituksena on poistaa rakenteeseen joutunut vesi ja kosteus tuuletusraossa virtaavan ilman mukana. Tuuletuksen ongelmat voivat johtua siitä, että ilman virtaus ei ole riittävää, tuuletusaukkojen kunnosta ei ole huolehdittu tai niitä ei alunperinkään ole ollut riittävästi.
Yläpohjan tuuletuksen puutteita esiintyy usein tasakatoissa sekä sellaisissa katoissa, joiden tuuletus on vaikeutunut ullakolle tehdyn lisärakentamisen tai lisälämmöneristämisen takia. Tuuletusraon olemassaoloa voi arvioida rakennekuvista, mutta usein se selviää parhaiten tarkastelemalla yläpohjan rakenteita. Mikäli yläpohjan tuuletusta ei ole riittävästi, pahimmillaan puurakenteet saattavat alkaa lahoamaan. Muita mahdollisia ongelmia voivat olla veden kerääntyminen rakenteisiin, jäätyminen, veden tippuminen sisätiloihin sekä lämmöneristyksen heikkeneminen.
Ulkoseinien riittämätön tuuletus voidaan havaita esimerkiksi sisä- ja ulkopintojen pintavaurioina, kuten värimuutoksina tai maalipintojen irtoiluna. Rakennuksen ulkoseinässä voi olla havaittavissa suola- ja kalkkihärmettä. Mikäli ulkoseinän tuuletus on puutteellinen, tämä voi aiheuttaa mikrobivaurioita laudoitukseen, puurunkoon sekä lämmöneristeisiin. Vauriot voivat aiheuttaa lopulta sisäilmaongelmia. Usein riittämätön tuuletus aiheuttaa rakennuksen sisätiloihin homeen hajua. Hajun esiintymiselle tyypillistä on ajoittaisuus, joka johtuu ulko- ja sisäilman painesuhteiden muutoksesta.