Vaikka kuntotarkastajat usein ovatkin rakennusalan ammattilaisia, voi kuntotarkastusraportteihin tulla joskus virheitä. Kuluttajariitalautakunta on uudessa ratkaisussaan pohtinut, mikä on kuntotarkastajan vastuu, kun kiinteistössä myöhemmin havaitaan riskirakenne, joka on vaurioitunut ja kyseistä riskirakennetta ei oltu mainittu kuntotarkastusraportissa.
Tausta
Kuluttajariitalautakunnan tapauksessa kiinteistön myyjät olivat tilanneet rakennukseen kuntotarkastuksen helmikuussa 2022. Myyjät olivat myyneet kyseisen kiinteistön huhtikuussa 2022 kauppahintaan 284 000 €.
Kaupan jälkeen ostajat huomasivat, että rakennuksessa on valesokkeli, joka oli aiheuttanut rakennukseen vaurioita. Valesokkelia ei oltu mainittu ennen kauppaa kuntotarkastusraportissa tai muissa asiakirjoissa, ja ostaja vaatikin myyjiltä sen vuoksi hinnanalennusta 150 000 €. Ostaja ja myyjät saivat asian sovittua siten, että myyjät maksoivat ostajalle hinnanalennusta 85 000 €.
Kuluttajariitalautakuntaan tuli käsittelyyn myyjien ja kuntotarkastajan välinen riita. Myyjät olivat vaatineet kuntotarkastajalta vahingonkorvausta 40 000 €. Vaade perustui siihen, että kuntotarkastusraportissa ei oltu mainittu valesokkelia, joka luokitellaan riskirakenteeksi, minkä takia myyjät olivat joutuneet maksamaan hinnanalennusta ostajille, ja näin kärsineet vahinkoa.
Tapaus kuluttajariitalautakunnassa
Kuluttajariitalautakunta tarkasteli myyjien ja kuntotarkastajan välistä sopimusta. Sen mukaan kuntotarkastus olisi tullut tehdä kuntotarkastuksesta laaditun ohjekortin mukaisesti. Kyseisen ohjekortin mukaan huomioita olisi kiinnitettävä kohteelle tyypillisiin riskirakenteisiin. Sopimuksessakin mainittiin, että kuntotarkastus tulisi tehdä ammattitaitoisesti, ja riskirakenteisiin tulisi kiinnittää huomiota.
Kuluttajariitalautakunta katsoi, että tieto valesokkelien yleisyydestä kyseisen rakennuksen rakentamisajankohtana on kuntotarkastajalle perustieto. Lisäksi kyseinen valesokkeli on ollut havaittavissa näkemällä, eli mitään lisätutkimuksia sokkelin paikantamiseksi ei olisi tarvittu. Kuntotarkastajan olisi siis tullut kiinnittää huomioita valesokkeliin, jolloin kuntotarkastaja oli suorittanut kuntotarkastuksen huolimattomasti.
Ratkaisu
Kuluttajariitalautakunta päätyi suosittamaan, että kuntotarkastaja maksaa myyjille vahingonkorvauksena 10 000 €.
Ratkaisusta huomaa, että kuntotarkastajalta odotetaan ammattitaitoa ja huolellisuutta. Vaikka valesokkelin pystyi huomaamaan silmämääräisestikin, ei myyjien ole odotettu ymmärtävän sen merkitystä, mutta sen sijaan kuntotarkastajan olisi rakennusalan ammattilaisena pitänyt huomata riskirakenne. Lisäksi kuluttajariitalautakunta on huomioinut perusteluissaan kuntotarkastuksesta laaditut ohjeet ja niiden merkityksen. Kyseiset ohjeet on juuri päivitetty.
Toimistomme juristit auttavat kuntotarkastukseen liittyvissä kysymyksissä niin kuntotarkastajia kuin myyjiä, ostajia ja kiinteistönvälittäjiä. Ota yhteyttä!
Kuluttajariitalautakunnan ratkaisu D/1355/37/2023, annettu 27.3.2026
