Hulevettä kertyy erityisesti alueilla, joilla on runsaasti vettä läpäisemätöntä pintaa, kuten asfalttia tai kattomateriaalia. Tällaisilla alueilla hulevesi ei pääse imeytymään maaperään tai haihtumaan kasvillisuuden kautta.
Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään, että kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Vastuu hulevesijärjestelmästä ja sen toimivuudesta ulottuu kiinteistön rajalle asti. Huleveden viemäröintialueella sijaitsevan kiinteistön on liityttävä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoon tai ne on johdettava kunnan hulevesijärjestelmään, ellei niitä voi imeyttää kiinteistöllä. Kiinteistön hulevesijärjestelmä tulee toteuttaa siten, että se on yhteensopiva kunnan hulevesijärjestelmän kanssa.
Enimmäkseen hulevedet päätyvät hulevesiviemäreihin, joista se virtaa puroihin, jokiin, järviin tai meriin. Hulevettä ei pääsääntöisesti puhdisteta, vaan se johdetaan vesistöihin sellaisenaan. Huomionarvoista on, että hulevettä ei saa vesihuoltolain nojalla johtaa jätevesiviemäriin, sillä rankkasateiden aikaan viemäriverkkoon voi tulla niin paljon vettä, että jätevedenpumppaamot eivät pysty siirtämään sitä eteenpäin.
Hulevettä voi myös imeyttää tontilla. Kasvillisuus ja vettä läpäisevät materiaalit, kuten nurmi, sora tai reikälaatat, vähentävät muodostuvan huleveden määrää. Runsas kasvillisuus ja puut sitovat ja haihduttavat vettä.
Rakennusta tai piha-aluetta remontoitaessa kannattaa tarkistaa kiinteistön hulevesijärjestelmän toimivuus. Hulevesijärjestelmän kunnossapitoon kuuluu rännien ja sadevesikourujen puhdistus, sadevesikaivon puhdistus hiekoitushiekasta ja lehdistä sekä ojien siisteyden ylläpito. Tarvitsetko apua kiinteistöön liittyvässä oikeudellisessa kysymyksessä? Toimistomme juristit hoitavat monipuolisesti kiinteistöoikeudellisia toimeksiantoja. Ota yhteyttä!