Yhtiöjärjestyksessä on mahdollista määrätä taloyhtiön säännöistä hyvin yksityiskohtaisestikin. Korkein oikeus on hiljattain antamassaan ratkaisussaan ottanut kantaa taloyhtiön asukkaiden ikää koskevaan yhtiöjärjestysmääräykseen. Tapauksessa asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan talossa saivat asua vain sellaiset henkilöt, jotka olivat täyttäneet 55 vuotta, tai sellaiset ruokakunnat, joiden joku jäsen täytti saman ehdon. A, joka oli alle 30-vuotias, oli ostanut kyseisen yhtiön huoneiston hallintaan oikeuttavat asunto-osakeyhtiön osakkeet ja asunut itse huoneistossa sen valmistumisesta lähtien. Sittemmin osaa huoneistosta oli hallinnut A:n kanssa vuokrasopimuksen tehnyt B, joka myös oli alle 30-vuotias.

A:n ja B:n iän takia yhtiö oli päättänyt ottaa huoneiston hallintaansa kolmen vuoden määräajaksi sillä perusteella, että yhtiöjärjestyksen määräystä oli jatkuvasti laiminlyöty. A ja B olivat vaatineet yhtiön hallintaanottopäätöksen julistamista pätemättömäksi. Alemmat oikeusasteet olivat erimielisiä sen suhteen, olivatko hallintaan ottamisen edellytykset asiassa täyttyneet.

Korkein oikeus katsoi, että asuinhuoneistoa oli käytetty oleellisesti vastoin yhtiöjärjestyksen määräystä ja rikkomuksella voitiin katsoa olleen vähäistä suurempi merkitys yhtiöjärjestyksestä ilmenevän yhtiön toiminta-ajatuksen kannalta. Näin ollen yhtiön tekemän hallintaan oton katsottiin olevan perusteltua.

Perusteluissaan korkein oikeus totesi, että yhtiöjärjestyksen määräys oli selvä ja yksiselitteinen. A ja B olivat olennaisesti nuorempia kuin määräyksen edellyttämä 55 vuotta. Sillä, että A:n vanhemmilla olisi ollut tarkoitus muuttaa huoneistoon myöhemmässä vaiheessa, ei ollut asian kannalta merkitystä. Lisäksi A oli osakkeet ostaessaan tietoinen yhtiöjärjestyksen määräyksestä, muttei ollut pyytänyt hallitukselta oikeutta poiketa ikärajamääräyksestä. Myöskään se, että A oli ehtinyt asua huoneistossa lähes kahden vuoden ajan ennen kuin yhtiö päätti ottaa sen hallintaan, ei luonut A:lle yhtiöjärjestyksestä poikkeavaa oikeutta. Vaikka A:n ja B:n asumisesta ei aiheutunutkaan muille asukkaille välitöntä häiriötä tai ylimääräisiä kustannuksia, kallistui korkein oikeus kuitenkin ratkaisussaan sille kannalle, että tapauksessa rikkomuksen vähäistä suuremman merkityksen puolesta puhuvat seikat olivat painavampia kuin rikkomuksen vähäisyyttä puoltavat seikat.

Tutustu palveluihimme: Asunto-osakeyhtiöt ja osakkeenomistajat