Asuntokauppalaissa on omat säännökset uuden asunnon kaupasta sekä käytetyn asunnon kaupasta. Säännöksiä erottaa se, että uuden asunnon kauppaa koskevat säännökset ovat myyjän vastuun kannalta selvästi ankarampia kuin käytetyn asunnon kaupan säännökset. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että uuden asunnon kaupassa myyjä joutuu herkemmin kaupanvastuuseen. Tämän vuoksi kaupan osapuolille on oleellista tietää, milloin kauppaan sovelletaan käytetyn asunnon kaupan säännöksiä ja milloin kauppaan sovelletaan uuden asunnon kauppaa koskevia, myyjän kannalta ankarampia säännöksiä.
Uuden asunnon kauppaa koskevia säännöksiä sovelletaan ensinnäkin silloin, kun perustajaosakas rakentamisvaiheessa tai sen jälkeen myy asunnon otettavaksi käyttöön ensimmäistä kertaa. Tämän lisäksi säännöksiä sovelletaan silloin, kun elinkeinonharjoittaja muuten myy asunnon otettavaksi käyttöön ensimmäistä kertaa uudisrakentamisen tai uudisrakentamiseen verrattavan korjausrakentamisen jälkeen.
Sitä, mitä tällä viimeisellä kohdalla, uudisrakentamiseen verrattavan korjausrakentamisen jälkeen, tarkemmin tarkoitetaan, on pohdittu paljon oikeuskirjallisuudessa ja myös oikeuskäytännössä. Käytännössä on esiintynyt epätietoisuutta siitä, minkä laajuista korjausrakentamista on pidettävä uudisrakentamiseen verrattavana korjausrakentamisena. Asiaa on nyt viimeisimpänä pohdittu myös Korkeimmassa oikeudessa, joka antoi asiasta maaliskuussa 2016 asiaa koskevan ennakkopäätöksen KKO 2016:22.
Kyseisessä tapauksessa erään taloyhtiön kerrostalossa oli toteutettu laaja peruskorjaus, jossa sisäpintojen ohella oli uusittu muun muassa parvekkeet sekä vesi- ja viemäriputkisto. Taloyhtiön asunnot oli myyty korjausrakentamisvaiheen aikana. Myöhemmin ilmeni, että rakennuksen alapohjassa ja viemäröinnissä oli vakavia vikoja ja että rakennuksen alapohjaa ei ollut tarkastettu ja korjattu niin kuin myyjä oli myyntiesitteessään ilmoittanut.
Perinteisesti uudisrakentamiseen verrattavana korjausrakentamisena on pidetty korjausrakentamista, jossa kokonaiseen rakennukseen tehdään raskaita korjauksia, joiden tarkoituksena on tehdä rakennuksesta uudenveroinen. Korkein oikeus totesi ennakkopäätöksessään, että mm. rakennuksen ikä, rakentamistapa ja aikaisemmat korjaukset vaikuttavat siihen, mitkä toimet ovat tarpeen rakennuksen saattamiseksi uudisrakentamiseen verrattavaan tasoon ja että yleisesti ei voida määritellä niitä toimenpiteitä, joiden tekeminen tai tekemättä jättäminen ratkaisisi sen, onko kysymys uudisrakentamiseen verrattavasta korjausrakentamisesta vai ei. Korkein oikeus totesi, että merkityksellistä on se, onko korjausrakentamisella pyritty tekemään kunnoltaan ja ominaisuuksiltaan uutta vastaava rakennus.
Arvioidessaan oliko kyse uudisrakentamiseen verrattavasta korjausrakentamisesta Korkein oikeus antoi luonnollisesti ensinnäkin merkitystä sille, mitä korjauksia kohteessa oli tehty sekä missä laajuudessa niitä oli tehty. Taloyhtiön peruskorjaus oli kohdistunut paitsi rakennuksen sisätiloihin, kuten huoneistoihin, porraskäytävään ja muihin yleisiin tiloihin, myös rakenteisiin kuuluviin lämpö-, vesijohto-, ilmastointi- ja sähköjärjestelmiin, parvekkeisiin ja vesikattoon. Talossa oli tehty myös putkiremontti.
Merkittävää tapauksessa on se, että Korkein oikeus antoi tehtyjen remonttien lisäksi arvioinnissaan merkitystä myös sille, mitä tietoja myyjä oli antanut ostajalle asuntoja markkinoitaessa, kaupasta neuvoteltaessa ja kauppakirjaa allekirjoitettaessa, ja sille, oliko ostaja ostopäätöstä tehdessään voinut perustellusti olettaa, ettei yhtiössä ole pitkään aikaan odotettavissa rakennusteknisesti tai taloudellisesti merkittäviä korjaustarpeita. Korkein oikeus katsoi, että ostaja oli voinut perustellusti olettaa, ettei myytävään huoneistoon eikä rakennukseen tarvitse pitkään aikaan tehdä uusia merkittäviä tai kalliita korjauksia ja että ostajat olivat voineet myyntiesitteen perusteella pitää kaupan kohdetta saneerauksen jälkeen kunnoltaan uuden veroisena.
Korkein oikeus katsoi peruskorjauksen laajuuden ja ostajille annettujen tietojen perusteella, että kysymys oli ollut uudisrakentamiseen verrattavasta korjausrakentamisesta. Myyjä vastasi siten virheistä asuntokauppalain uuden asunnon kauppaa koskevien säännösten mukaan.