Edellisessä blogikirjoituksessa kävin läpi sitä, miten vastuunrajoituslausekkeita laaditaan. Blogisarjan 3. osassa tarkastellaan sitä, miten vastuunrajoituslausekkeisiin on korkeimmassa oikeudessa suhtauduttu. Vastuunrajoituslausekkeiden osalta löytyy kolme korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä, joista käyn tässä blogikirjoituksessa läpi kaksi ensimmäistä; KKO 2004:78 ja KKO 2009:31. Ennakkotapaus KKO
Neliosaisen ”Vastuunrajoituslausekkeet” blogisarjan ensimmäisessä osassa kerroin siitä, mitä vastuunrajoituslausekkeet ovat. Lue myös: Vastuunrajoituslausekkeet – osa 1: Mitä vastuunrajoituslausekkeet ovat? Tässä blogisarjan toisessa osassa kerron tarkemmin, millä tavalla vastuunrajoituslausekkeita voidaan laatia. Vastuunrajoitus tietyn virheen osalta Vastuunrajoituslausekkeita voidaan laatia monin eri tavoin.
Lehdistä saa säännöllisesti lukea juttuja kiinteistön kauppariidoista, jotka ovat päätyneet käräjille. Tuomioiden perusteella myyjän kaupanvastuu voi tuntua monesta hyvinkin ankaralta ja juttuja lukiessa voi herätä kysymys siitä, voisiko tällaisia riitoja välttää rajoittamalla myyjän kaupanvastuuta etukäteen. Neliosaisessa ”Vastuunrajoituslausekkeet” -blogisarjassa kerron, mitä
Ostaja löytää perheelleen sopivan kokoisen omakotitalon, jota joku edellisistä omistajista on aiemmin laajentanut. Kaupat tehdään ja perhe asuu talossa tyytyväisenä vuosia. Jossain vaiheessa ostaja ryhtyy suunnittelemaan taloon uusia korjauksia, ja ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan. Yllätyksekseen hän saa kuulla, ettei talon laajennukseen
Salaisella virheellä tarkoitetaan virhettä, josta ostaja ja myyjä eivät ole olleet lainkaan tietoisia ennen kauppaa. Virhe on siis ollut kaupantekohetkellä piilevä eikä sitä ole voinut tai pitänyt voida päällepäin havaita. Lain mukaan myyjä voi joutua vastuuseen tällaisesta salaisesta virheestä, jos
Voiko ostaja menettää oikeuden esittää vaatimuksia myyjälle vaikka myyjän vastuu-aikaa on vielä jäljellä? Voiko ostajalla taas olla oikeus esittää vaatimuksia myyjälle vielä myyjän vastuu-ajan umpeuduttua? Näistä asioista kirjoitan alla tarkemmin. Kiinteistön kaupassa myyjän kaupanvastuu on viisi vuotta Kiinteistön kauppaan sovelletaan
Asuntokauppariidoissa keskitytään yleensä arvioimaan kaupan kohteen virheitä ja sitä, onko ostajalla oikeus saada myyjältä hinnanalennusta ja vahingonkorvausta tai peräti oikeus purkaa kauppa kokonaan. Asuntokauppariitoihin voi kuitenkin joissain tilanteissa liittyä myös rikosoikeudellinen aspekti. Myyjällä on asuntokaupassa erittäin laaja tiedonantovelvollisuus, eli myyjän
Turun hovioikeus on 28.2.2017 ratkaissut tapauksen, jossa oli kyse kiinteistökaupan riita-asiasta. Ostajat olivat havainneet ostamassaan uudisrakennuksessa mm. keskeneräisyydestä johtuvia virheitä. Lisäksi ullakon osalta puuttui rakennuslupa. Ostajat vaativat käräjäoikeudessa kaupan purkua ja vahingonkorvausta. Toissijaisesti ostajat vaativat hinnanalennusta 67.145 euroa ja vahingonkorvausta.
Maakaaren mukaan ostaja ei saa vedota virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Korkein oikeus on hiljattain antamassaan ratkaisussa arvioinut, ovatko ostajat ilmoittaneet
Kiinteistön kauppakirjaa laadittaessa on syytä olla tarkkana, sillä kauppakirjan muuttaminen myöhemmin ei ole aivan ongelmatonta. Muutos voi aiheuttaa esimerkiksi veroseuraamuksia. Tästä on hyvä esimerkki tuore korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO 2016:34. Kyseisessä tapauksessa A ja B olivat 27.9.2012 ostaneet yhdessä kiinteistön,