Kaupanvahvistajaa tarvitaan kiinteistökaupan kaupantekotilaisuudessa, eli silloin kun ostetaan, myydään, lahjoitetaan tai vaihdetaan kiinteää omaisuutta, eli rakennettua tai rakentamatonta maa- tai vesialuetta. Kaupanvahvistajan tehtävänä on vahvistaa omaisuuden luovutus ja huolehtia, että kauppa solmitaan voimassa olevien määräysten mukaisesti. Kaupanvahvistus Lain mukaan kaupanvahvistajaa
Perustajaosakkaamme VT Marianne Palo keskustelee Kiinteistönvälitysalan keskusliiton Hyvän välitysälan podcastin jaksossa 13 selostusliitteestä välittäjän työkaluna sekä välittäjän selonottovelvollisuudesta muiden alan asiantuntijoiden kanssa. Kuuntele podcast-jakso tästä. Kiinteistönvälittäjän selonottovelvollisuuteen kuuluu velvollisuus kohteen selvittämisestä ennen myynnin aloittamista. Tässä työkaluna käytetään selostusliitettä, johon kirjataan
Perustajaosakkaamme VT Marianne Palo keskustelee Kiinteistönvälitysalan keskusliiton Hyvän välitysälan podcastin jaksossa 11 aiheesta virheet asunto- ja kiinteistökaupoissa muiden alan asiantuntijoiden kanssa. Kuuntele podcast-jakso tästä. Milloin asunto- tai kiinteistökaupassa on virhe? Millaisia ovat tyypillisimmät virheet asunto- ja kiinteistökaupoissa? Virhearviointi ei välttämättä
Perustajaosakkaamme VT Marianne Palo keskustelee Kiinteistönvälitysalan keskusliiton Hyvän välitysalan podcastin jaksossa 3 näistä kysymyksistä muiden alan asiantuntijoiden kanssa. Kuuntele podcast-jakso tästä. Kiinteistönvälittäjällä on ammattilaisena vastuu tiedoista, joita hän kohdetta välittäessään ostajille antaa tai jättää antamatta. Kiinteistönvälittäjän tiedonantovelvollisuudesta säädetään laissa kiinteistöjen
Asunto- ja kiinteistökauppojen yhteydessä puhutaan usein kuntotarkastuksista. Kuntotarkastusta suositellaankin tehtäväksi ennen kaupantekoa omakoti-, rivi- ja paritaloihin. Pätevän kuntotarkastajan suorittama ja suoritusohjeen mukaan huolellisesti tehty kuntotarkastus luo turvaa niin myyjälle kuin ostajallekin kun kaupan kohteen rakennusteknisistä ominaisuuksista ollaan paremmin selvillä ennen
Hovioikeudesta saatiin alkuvuodesta 2021 tuoretta oikeuskäytäntöä koskien myyjien kunnianvastaista ja arvotonta menettelyä. Kiinteistön kaupassa ostajat tekivät reklamaation yli 5 vuotta hallinnan luovuttamisen jälkeen. Hovioikeuden arvioitavana oli se, olivatko myyjät toimineet kaupassa kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti ja oliko ostajilla
Asunto- ja kiinteistökaupassa puhuttavat usein ostajan ja myyjän vastuukysymykset. Myyjän keskeisin velvollisuus on antaa ostajalle ostopäätöksen tueksi tarpeelliset tiedot. Ostajalla taas on velvollisuus tarkastaa kaupan kohteena oleva kiinteistö eli myyjän vastuuta rajoittaa ostajan selonottovelvollisuus. Riitoja aiheutuu usein siitä, missä näiden
Viime aikoina otsikoissa on ollut riita-asioiden merkittävästi kasvaneet oikeudenkäyntikulut. Etenkin asunto- ja kiinteistökauppariitojen oikeudenkäyntikulut ovat kymmenessä vuodessa vähintään kaksinkertaistuneet. Oikeudenkäynti ei välttämättä kannata, jos riidan intressi on pieni ja oikeudenkäyntikuluriski suuri. Oikeudenkäyntikulut Oikeudenkäynnistä aiheutuu asianosaisille kuluja. Asunto- ja kiinteistökauppariidoissa
Koti on ihmiselle tärkeä paikka. Kodin ostaminen onkin useimmille meistä suurin rahallinen investointi koko elämämme aikana. Pettymys voi olla suuri ja henkilökohtainen, kun koti ei vastaakaan sovittua. Ei siis ihme, että asuntokauppaan liittyvistä asioista riidellään. Riitelyn sijaan hometaloriidat kannattaa usein
Korkein oikeus on antanut vastikään mielenkiintoisen ennakkopäätöksen ostajan selonottovelvollisuuden laajuudesta kiinteistön kaupassa (KKO 2019:16). Kyse oli vuonna 1958 rakennetusta rakennuksesta. Ennen kauppaa tehdyssä kuntotarkastusraportissa oli todettu, että rakennuksessa oli riskirakenteita ja että alapohjassa oli lahovaurioita, joiden laajuutta ei ollut