Auringonvalon lisääntyessä parvekkeen laittaminen kevätkuntoon alkaa tulla taas ajankohtaiseksi. Moni haaveilee lasituksen rakentamisesta parvekkeelleen tai kuistilleen, jotta tilasta voisi nauttia pidempään. Saako lasituksen rakentaa omin päin? Viime vuoden lopulla annettu Rovaniemen hovioikeuden ratkaisu tarjoaa tulkinta-apua tilanteeseen. Rovaniemen hovioikeus antoi 23.10.2018
Edellisessä blogikirjoituksessani kävin kahden ennakkotapauksen kautta läpi sitä, miten vastuunrajoituslausekkeisiin on korkeimmassa oikeudessa suhtauduttu. Neljännessä ja viimeisessä blogikirjoituksessa käyn läpi kolmannen vastuunrajoituslausekkeita koskevan ennakkopäätöksen sekä tuoretta hovioikeuskäytäntöä. Ratkaisuja yhdistää se, että niissä vastuunrajoituslausekkeen katsottiin olevan riittävän yksilöity. Ennakkopäätös KKO 2012:72
Edellisessä blogikirjoituksessa kävin läpi sitä, miten vastuunrajoituslausekkeita laaditaan. Blogisarjan 3. osassa tarkastellaan sitä, miten vastuunrajoituslausekkeisiin on korkeimmassa oikeudessa suhtauduttu. Vastuunrajoituslausekkeiden osalta löytyy kolme korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä, joista käyn tässä blogikirjoituksessa läpi kaksi ensimmäistä; KKO 2004:78 ja KKO 2009:31. Ennakkotapaus KKO
Neliosaisen ”Vastuunrajoituslausekkeet” blogisarjan ensimmäisessä osassa kerroin siitä, mitä vastuunrajoituslausekkeet ovat. Lue myös: Vastuunrajoituslausekkeet – osa 1: Mitä vastuunrajoituslausekkeet ovat? Tässä blogisarjan toisessa osassa kerron tarkemmin, millä tavalla vastuunrajoituslausekkeita voidaan laatia. Vastuunrajoitus tietyn virheen osalta Vastuunrajoituslausekkeita voidaan laatia monin eri tavoin.
Lehdistä saa säännöllisesti lukea juttuja kiinteistön kauppariidoista, jotka ovat päätyneet käräjille. Tuomioiden perusteella myyjän kaupanvastuu voi tuntua monesta hyvinkin ankaralta ja juttuja lukiessa voi herätä kysymys siitä, voisiko tällaisia riitoja välttää rajoittamalla myyjän kaupanvastuuta etukäteen. Neliosaisessa ”Vastuunrajoituslausekkeet” -blogisarjassa kerron, mitä
Yhtiöjärjestyksessä on mahdollista määrätä taloyhtiön säännöistä hyvin yksityiskohtaisestikin. Korkein oikeus on hiljattain antamassaan ratkaisussaan ottanut kantaa taloyhtiön asukkaiden ikää koskevaan yhtiöjärjestysmääräykseen. Tapauksessa asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan talossa saivat asua vain sellaiset henkilöt, jotka olivat täyttäneet 55 vuotta, tai sellaiset ruokakunnat, joiden
Turun hovioikeus on 28.2.2017 ratkaissut tapauksen, jossa oli kyse kiinteistökaupan riita-asiasta. Ostajat olivat havainneet ostamassaan uudisrakennuksessa mm. keskeneräisyydestä johtuvia virheitä. Lisäksi ullakon osalta puuttui rakennuslupa. Ostajat vaativat käräjäoikeudessa kaupan purkua ja vahingonkorvausta. Toissijaisesti ostajat vaativat hinnanalennusta 67.145 euroa ja vahingonkorvausta.
Maakaaren mukaan ostaja ei saa vedota virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Korkein oikeus on hiljattain antamassaan ratkaisussa arvioinut, ovatko ostajat ilmoittaneet
Kaksi taloyhtiön osakasta oli nostanut asunto-osakeyhtiötä vastaan kanteen liittyen yhtiökokouksen päätökseen siitä, että se sisällyttää pyykkituvan käytöstä aiheutuneet kustannukset yhtiövastikkeeseen ilman erillisen käyttömaksun perimistä. Korkeimman oikeuden ratkaistavana oli kysymys, oliko yhtiökokouksen päätös ollut asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen sekä asunto-osakeyhtiölain ja erityisesti sen
Vuokranantaja toimittaa eräänä elokuisena päivänä vuokralaiselle kirjallisen irtisanomisilmoituksen, jossa vuokranantaja ilmoittaa irtisanovansa vuokrasuhteen ja että vuokrasuhde lakkaa kuuden kuukauden irtisanomisajan kuluttua. Jotta irtisanomisilmoitus varmasti täyttäisi lain edellytykset, vuokranantaja ilmoittaa vielä, että kuuden kuukauden irtisanomisaika lasketaan sen kuukauden viimeisestä päivästä, jonka