Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuussa kolme vuosikirjapäätöstä liittyen asuntojen lyhytaikaiseen vuokraustoimintaan. Käymme nämä odotetut päätökset nyt läpi kolmiosaisessa blogisarjassamme. Sarjan ensimmäisessä osassa otetaan käsittelyyn tapaus KHO 2021:75, jossa katsottiin, että lyhytaikainenkin vuokraus katkaisee kahden vuoden yhtäjaksoisen asumisajan. Luovutusvoittovero Kysymykset liittyen
Korkein oikeus katsoi tuoreessa ennakkotapauksessaan (KKO 2021:35), että osakas oli laiminlyönyt ilmoittaa taloyhtiölle viivytyksettä havaitsemastaan taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvasta virheestä. Ratkaisun mukaan osakas ei ollut laiminlyöntinsä vuoksi kuitenkaan menettänyt oikeuttaan vaatia taloyhtiöltä vahingonkorvausta. Osakkaan ja taloyhtiön kunnossapitovastuu Asunto-osakeyhtiölain 4 luvussa
Helsingin hovioikeus antoi 18.6.2021 mielenkiintoisen ratkaisun koskien asunto-osakkeen kauppaa. Tapauksessa myyjä oli tehnyt ostajille vastatarjouksen, jonka ostajat olivat hyväksyneet. Myöhemmin osapuolten välillä allekirjoitettiin myös kauppakirja. Myyjä vaati tämän jälkeen kaupan julistamista pätemättömäksi. Iäkäs myyjä katsoi mm., että hänet oli taivuteltu
Korkein oikeus on 21.5.2021 antamassaan ennakkopäätöksessä (KKO 2021:32) linjannut, että osakkaan ilmalämpöpumpun asentamista parvekkeelleen oli arvioitava asunto-osakeyhtiölain mukaisena osakehuoneistossa tehtävänä muutostyönä. Osakas oli taloyhtiön kiellosta huolimatta asentanut huoneistonsa parvekkeelle ilmalämpöpumpun. Korkein oikeus katsoi, että osakkaalla on ollut oikeus ilmalämpöpumpun asentamiseen,
Korkeimman oikeuden 22.2.2021 antamassa ennakkopäätöksessä KKO 2021:12 arvioitiin yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeen pätevyyttä. Kyse oli siitä, sovelletaanko osakkeenomistajan lunastusvaatimuksen esittämisen määräaikaan yhtiöjärjestyksen määräystä vai asunto-osakeyhtiölain säännöksiä. Korkein oikeus päätyi siihen lopputulokseen, että kyseisen yhtiöjärjestyksen määräys oli lain pakottavan säännöksen vastainen ja sovellettavaksi
Hovioikeudesta saatiin alkuvuodesta 2021 tuoretta oikeuskäytäntöä koskien myyjien kunnianvastaista ja arvotonta menettelyä. Kiinteistön kaupassa ostajat tekivät reklamaation yli 5 vuotta hallinnan luovuttamisen jälkeen. Hovioikeuden arvioitavana oli se, olivatko myyjät toimineet kaupassa kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti ja oliko ostajilla
Kun puhutaan asuntokauppariidoista, tulee monelle ensimmäisenä mieleen myyjän ja ostajan väliset erimielisyydet. Kiinteistönvälittäjä on kuitenkin usein merkittävässä roolissa asuntokaupassa. Ammattilaisena hänellä on suuri vastuu asuntokaupan sujumisesta. Välittäjän vastuu ulottuu niin myyjään kuin ostajaankin. Korkeimman oikeuden ratkaistavana olikin tänä vuonna mielenkiintoinen
Asunto- ja kiinteistökaupassa puhuttavat usein ostajan ja myyjän vastuukysymykset. Myyjän keskeisin velvollisuus on antaa ostajalle ostopäätöksen tueksi tarpeelliset tiedot. Ostajalla taas on velvollisuus tarkastaa kaupan kohteena oleva kiinteistö eli myyjän vastuuta rajoittaa ostajan selonottovelvollisuus. Riitoja aiheutuu usein siitä, missä näiden
Yli 5 vuotta jatkunut riita koskien myyjän virhevastuun kokonaan poistavaa asuntokauppaa on ratkaistu Helsingin hovioikeudessa. Tapaus oli erikoinen, sillä ostajat olivat itse ehdottaneet kaupan tekemistä ilman reklamaatio-oikeutta. Myyjien vastuun kokonaisuudessaan pois rajaava ehto katsottiin päteväksi, eikä ostajilla ollut oikeutta reklamoida
Korkein oikeus on antanut vastikään mielenkiintoisen ennakkopäätöksen ostajan selonottovelvollisuuden laajuudesta kiinteistön kaupassa (KKO 2019:16). Kyse oli vuonna 1958 rakennetusta rakennuksesta. Ennen kauppaa tehdyssä kuntotarkastusraportissa oli todettu, että rakennuksessa oli riskirakenteita ja että alapohjassa oli lahovaurioita, joiden laajuutta ei ollut