1. Ilmastonmuutoksen torjunta ja kiertotalouden edistäminen
Yksi suurimmista lakimuutosta ohjaavista tekijöistä oli ilmastonmuutos ja Suomen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Uusi rakentamislaki velvoittaakin raportoimaan rakennuksen hiilijalanjäljestä, jos kyse on uudesta tai rakennuslupaa edellyttävästä laajamittaisesti korjattavasta rakennuksesta. Tätä varten Suomen ympäristökeskus ylläpitää kansallista päästötietokantaa, josta selviää hiilijalanjäljen arvioinnissa tarvittavat tiedot. Rakennushankkeille on asetettu hiilijalanjäljen raja-arvot, joiden sisällä rakentaessa on pysyttävä. Jo rakennuslupahakemus edellyttää ilmastoselvitystä, jossa hiilijalanjälkeä ja hiilikädenjälkeä arvioidaan.
Uuden rakennuksen tai laajamittaisesti korjattavan rakennuksen kohdalla on siirryttävä käyttämään uusiutuvaa energiaa. Energiasta 38 % on oltava peräisin uusiutuvista energianlähteistä, mikäli tämä vain on toteutettavissa.
Kiertotaloutta taas edistetään purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitysten avulla. Selvityksistä on käytävä ilmi ensin arviot purkumateriaalin määrästä ja hankkeen jälkeen selvitykseen on päivitettävä todelliset jätemäärät. Selvitys koskee purkuhankkeiden lisäksi myös muita rakennushankkeita.
2. Digitalisaation lisääminen
Ympäristöystävällisyyden lisäksi toinen lakimuutosta ohjaava trendi oli digitalisaatio. Tämä uudessa rakentamislaissa toteutuu esimerkiksi siten, että rakentamisluvan hakeminen edellyttää koneluettavassa muodossa olevia suunnitelmia. Myös materiaaliseloste, eli rakentamisessa käytettyjen materiaalien ja tuotteiden tiedot, tulee esittää koneluettavassa muodossa.
3. Rakentamisen sujuvoittaminen
Rakentamista pyrittiin helpottamaan etenkin lupajärjestelmää koskevilla muutoksilla. Erilaiset rakennusluvat yhdistettiin yhdeksi rakentamisluvaksi, joten luvan hakemisprosessi helpottuu. Lisäksi lupakynnystä nostettiin, eli yhä harvempaan rakennushankkeeseen tarvitsee rakennuslupaa ylipäätään. Myöskään erilaisia selvityksiä ei tarvitse enää yhtä paljoa. Lupajärjestelmän muutokset vähentävät rakentamiseen liittyvää byrokratiaa ja näin nopeuttavat menettelyä hallinnossa.
Haluatko tietää, että millaisia konkreettisia muutoksia rakentamislaki sai aikaan? Lue lisää blogistamme rakentamislain lupajärjestelmän muutoksista.




