Edellisessä blogikirjoituksessa kävin läpi sitä, miten vastuunrajoituslausekkeita laaditaan. Blogisarjan 3. osassa tarkastellaan sitä, miten vastuunrajoituslausekkeisiin on korkeimmassa oikeudessa suhtauduttu. Vastuunrajoituslausekkeiden osalta löytyy kolme korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä, joista käyn tässä blogikirjoituksessa läpi kaksi ensimmäistä; KKO 2004:78 ja KKO 2009:31. Ennakkotapaus KKO
Neliosaisen ”Vastuunrajoituslausekkeet” blogisarjan ensimmäisessä osassa kerroin siitä, mitä vastuunrajoituslausekkeet ovat. Lue myös: Vastuunrajoituslausekkeet – osa 1: Mitä vastuunrajoituslausekkeet ovat? Tässä blogisarjan toisessa osassa kerron tarkemmin, millä tavalla vastuunrajoituslausekkeita voidaan laatia. Vastuunrajoitus tietyn virheen osalta Vastuunrajoituslausekkeita voidaan laatia monin eri tavoin.
Lehdistä saa säännöllisesti lukea juttuja kiinteistön kauppariidoista, jotka ovat päätyneet käräjille. Tuomioiden perusteella myyjän kaupanvastuu voi tuntua monesta hyvinkin ankaralta ja juttuja lukiessa voi herätä kysymys siitä, voisiko tällaisia riitoja välttää rajoittamalla myyjän kaupanvastuuta etukäteen. Neliosaisessa ”Vastuunrajoituslausekkeet” -blogisarjassa kerron, mitä
Vuokralainen on asunut vuosia asunnossa, joka on ollut sopiva hänen sen hetkiseen elämäntilanteeseensa. Hän saa yllättäen unelmiensa työtarjouksen toiselta paikkakunnalta, ja joutuu muuttamaan pois vanhasta kodistaan. Muutto ei kuitenkaan suju ongelmitta, sillä vuokranantaja ei ole tyytyväinen vuokralaisen suorittamaan loppusiivoukseen. Mitkä
Ostaja löytää perheelleen sopivan kokoisen omakotitalon, jota joku edellisistä omistajista on aiemmin laajentanut. Kaupat tehdään ja perhe asuu talossa tyytyväisenä vuosia. Jossain vaiheessa ostaja ryhtyy suunnittelemaan taloon uusia korjauksia, ja ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan. Yllätyksekseen hän saa kuulla, ettei talon laajennukseen
Salaisella virheellä tarkoitetaan virhettä, josta ostaja ja myyjä eivät ole olleet lainkaan tietoisia ennen kauppaa. Virhe on siis ollut kaupantekohetkellä piilevä eikä sitä ole voinut tai pitänyt voida päällepäin havaita. Lain mukaan myyjä voi joutua vastuuseen tällaisesta salaisesta virheestä, jos
Usein törmää käsitykseen siitä, että rakentamisvaiheessa tehty asuntokauppa ( ns. RS-kauppa) on täysin turvallinen, koska mukana on RS-pankki ( eli turva-asiakirjojen säilyttäjänä toimiva pankki). Pankilla ajatellaan monesti olevan ostajien puolesta velvollisuus valvoa ja huolehtia siitä, ettei ongelmia tule. Tosiasiassa tilanne
Voiko ostaja menettää oikeuden esittää vaatimuksia myyjälle vaikka myyjän vastuu-aikaa on vielä jäljellä? Voiko ostajalla taas olla oikeus esittää vaatimuksia myyjälle vielä myyjän vastuu-ajan umpeuduttua? Näistä asioista kirjoitan alla tarkemmin. Kiinteistön kaupassa myyjän kaupanvastuu on viisi vuotta Kiinteistön kauppaan sovelletaan
Asuntokauppariidoissa keskitytään yleensä arvioimaan kaupan kohteen virheitä ja sitä, onko ostajalla oikeus saada myyjältä hinnanalennusta ja vahingonkorvausta tai peräti oikeus purkaa kauppa kokonaan. Asuntokauppariitoihin voi kuitenkin joissain tilanteissa liittyä myös rikosoikeudellinen aspekti. Myyjällä on asuntokaupassa erittäin laaja tiedonantovelvollisuus, eli myyjän
Asuntokauppa on merkittävä oikeustoimi, johon liittyvät ehdot on syytä harkita tarkkaan. Myyjän on annettava kaikki kauppaan vaikuttavat tiedot ostajalle jo ennen kuin ostaja tekee ostopäätöksen ja esittää ostotarjouksensa. Asuntokauppa on irtaimen kauppaa. Asuntokauppalaissa ei ole säännöksiä sitä, missä vaiheessa