Home- ja kosteusvauriot ovat yleinen syy kiinteistön kaupan laatuvirheisiin. Hometalon korjauskustannukset voivat pahimmillaan yltää kymmeniin, tai jopa satoihin tuhansiin euroihin. Erimielisyyksiä syntyy usein siitä, kuka on vastuussa virheen korjauskustannuksista. Riitatilanteissa onkin hyvä kääntyä asiaan erikoistuneen lakimiehen puoleen. Kiinteistön ja
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on halunnut muistuttaa otsonointeja tekeviä yrityksiä Työterveyslaitoksen antamien ohjeiden ja suositusten noudattamisesta. Työterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos eivät ohjeistuksessaan suosita biosidien käyttöä muuten kuin erityistilanteissa. Otsonoinnilla tarkoitetaan pääasiassa hajunpoistoon käytettävää menetelmää, jossa otsoni ja reaktioissa
Korkein oikeus on marraskuussa 2015 antanut mielenkiintoisen ratkaisun osakkaan ja asunto-osakeyhtiön välisestä kunnossapitovastuun jaosta. Tapauksessa oli kyse 1950-luvulla rakennetusta talosta, jonka kylpyhuoneissa oli alun perin ollut ammeet. Vedeneristyksenä lattiassa oli ollut bitumisivelty huopa, joka oli sijainnut holvilaatan päällä. Huovan päällä
Korkein oikeus on syyskuussa 2015 antanut kiinteistökaupan purkamista ja laatuvirhettä koskevan mielenkiintoisen ratkaisun. Tapauksessa KKO 2015:58 oli A vuonna 2011 ostanut B:ltä Kuhmosta kiinteistön, jolla sijaitsi vuonna 1955 rakennettu asuinrakennus. Kauppahinta oli 68.000 euroa. Kaupan jälkeen rakennuksen alapohjassa ja pesutiloissa