Toisinaan talokauppojen jälkeen myyjä saattaa saada ostajalta yhteydenoton: asunnossa ei ole kaikki kohdallaan ja ostaja vaatii korvauksia. Yllättävä tilanne voi olla monelle entuudestaan tuntematon. Tämän blogitekstin avulla saat kuitenkin eväät, miten tilanteessa tulee toimia.
Helsingin hovioikeus on hiljattain antanut ratkaisun nro 12 (S 23/1613, annettu 19.1.2026) asuntokaupan riidasta. Ratkaisussa otetaan kantaa myyjän tuottamukselliseen vastuuseen yhtäältä itse tehdyn remontin ja toisaalta ammattilaisen tekemän remontin osalta.
Asunto- ja kiinteistökaupoissa saattaa kaupan jälkeen ilmaantua riitaa aiheuttavia seikkoja. Oikeudellinen prosessi saattaa helposti tuntua vieraalta, sillä aiempaa kosketuspintaa asuntokauppariidoista ei useinkaan ole. Tilanteen aiheuttamaa ahdistusta helpottaa, kun tietää missä järjestyksessä riita-asiaa lähdetään edistämään. Seuraavaksi esittelemme tyypillisen riitaprosessin vaiheiden kulun.
Kiinteistön kaupassa kauppakirjaan voidaan merkitä vastuunrajoituslausekkeita osapuolten näin sopiessa. Vastuunrajoituslausekkeita käytetään pääsääntöisesti myyjän kaupanvastuun rajoittamiseksi. Kauppakirjaan otettavalla vastuunrajoituslausekkeella pyritään siis pääsääntöisesti rajoittamaan sitä virhevastuuta, joka myyjällä olisi myöhemmin suoraan lain nojalla. Laissa on kuitenkin säädetty, että myyjän kaupanvastuun rajoituksista on sovittava yksilöidysti. Vastuunrajoituslausekkeet eivät siis saa olla minkälaisia tahansa. Yksilöintivaatimuksen tarkoituksena on, että ostaja ymmärtäisi, mistä asioista myyjä ei ota kaupassa vastattavakseen ja että ostaja pystyisi näin ottamaan virheiden vaikutuksen huomioon tarjoamassaan kauppahinnassa. Turun hovioikeus on tänä vuonna pohtinut ratkaisussaan vastuunrajoituslausekkeita ja etenkin välitysliikkeen vastuuta sen ollessa vastuunrajoituslausekkeen laatija.
Asuntokaupan yhteydessä tulee luovuttaa isännöitsijäntodistus, josta selviää muun muassa tiedot yhtiön rakennusten kunnosta. Kauppatilanteissa riitaa saattaa aiheuttaa tämän asiakirjan mahdollisesti sisältämät virheet ja virheen aiheuttaman vahingon vastuunjako ostajan, myyjän ja isännöitsijän kesken. Nyt kuluttajariitalautakunta on 13.3.2025 antanut ratkaisusuosituksen koskien asuntokauppaa ja isännöitsijäntodistuksessa ollutta virhettä.
Kiinteistönkauppaan sovelletaan maakaaren mukaisesti viiden vuoden reklamaatioaikaa, jonka sisällä ostajan on ilmoitettava kiinteistön laatuvirheestä. Ostajalla saattaa olla oikeus reklamoida myös viiden vuoden jälkeen, mikäli myyjä on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Tässä blogikirjoituksessa esitellään Turun hovioikeuden tuore ratkaisu, jossa ostajilla oli oikeus reklamoida kiinteistön kaupasta viiden vuoden jälkeen.
Tässä blogisarjassa esitellään eräitä yleisiä riskirakenteita. Riskirakenteilla tarkoitetaan sellaisia aikaisemmin yleisesti käytössä olleita rakenteita, jotka on myöhemmin havaittu kosteus- ja mikrobivaurioille alttiiksi rakenteiksi. Sekä asunnon ostajan että myyjän on tärkeää tietää, milloin kosteusvaurioriskiä tulee epäillä ja miten riskiä voidaan kartoittaa.
Tässä blogisarjassa esitellään eräitä yleisiä riskirakenteita. Riskirakenteilla tarkoitetaan sellaisia aikaisemmin yleisesti käytössä olleita rakenteita, jotka on myöhemmin havaittu kosteus- ja mikrobivaurioille alttiiksi rakenteiksi. Sekä asunnon ostajan että myyjän on tärkeää tietää, milloin kosteusvaurioriskiä tulee epäillä ja miten riskiä voidaan kartoittaa.
Tässä blogisarjassa esitellään eräitä yleisiä riskirakenteita. Riskirakenteilla tarkoitetaan sellaisia aikaisemmin yleisesti käytössä olleita rakenteita, jotka on myöhemmin havaittu kosteus- ja mikrobivaurioille alttiiksi rakenteiksi. Sekä asunnon ostajan että myyjän on tärkeää tietää, milloin kosteusvaurioriskiä tulee epäillä ja miten riskiä voidaan kartoittaa.
Tässä blogisarjassa esitellään eräitä yleisiä riskirakenteita. Riskirakenteilla tarkoitetaan sellaisia aikaisemmin yleisesti käytössä olleita rakenteita, jotka on myöhemmin havaittu kosteus- ja mikrobivaurioille alttiiksi rakenteiksi. Sekä asunnon ostajan että myyjän on tärkeää tietää, milloin kosteusvaurioriskiä tulee epäillä ja miten riskiä voidaan kartoittaa.