Tuholaisiin, kuten luteisiin, törmääminen taloyhtiössä voi olla epämiellyttävää ja herättää suurta huolta. Kohdatessaan tuholaishavainnoin on tärkeää toimia nopeasti tuholaisongelman leviämisen pysäyttämiseksi ja suurempien ongelmien välttämiseksi. Onkin siis tärkeää tietää, kenen vastuulla niiden torjunta on ja mitä taloyhtiö voi tehdä ongelman ratkaisemiseksi.
Isännöitsijäntodistus on yksi keskeisimmistä asuntokaupan asiakirjoista. Isännöitsijäntodistuksesta ja sen sisällöstä säädetään asunto-osakeyhtiölaissa sekä osakehuoneistojen pinta-alan mittaustavasta ja isännöitsijäntodistuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Myyjän on asuntokauppatilanteissa hankittava lakisääteinen isännöitsijäntodistus ja ostajan kannattaakin tutustua siihen tarkoin ennen kauppaa. Se sisältää ajantasaista ja tärkeää tietoa sekä myytävästä asunnosta että asunto-osakeyhtiöstä. Mitä tietoja isännöitsijäntodistus sisältää ja miksi se on niin tärkeä?
Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuussa kolme vuosikirjapäätöstä liittyen asuntojen lyhytaikaiseen vuokraustoimintaan. Käymme nämä odotetut päätökset nyt läpi kolmiosaisessa blogisarjassamme. Sarjan toisessa osassa otetaan käsittelyyn tapaus KHO 2021:76, jossa KHO katsoi, että rakennusvalvontaviranomainen oli voinut velvoittaa vuokraustoimintaa harjoittavan yhtiön sakon uhalla lopettamaan
Korkein oikeus katsoi tuoreessa ennakkotapauksessaan (KKO 2021:35), että osakas oli laiminlyönyt ilmoittaa taloyhtiölle viivytyksettä havaitsemastaan taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvasta virheestä. Ratkaisun mukaan osakas ei ollut laiminlyöntinsä vuoksi kuitenkaan menettänyt oikeuttaan vaatia taloyhtiöltä vahingonkorvausta. Osakkaan ja taloyhtiön kunnossapitovastuu Asunto-osakeyhtiölain 4 luvussa
Kokosimme vuoden alussa blogiimme tiiviin tietopaketin liittyen huoneistotietojärjestelmään. Tekniset rajapinnat osakeluetteloiden siirtoa varten on avattu keväällä 2021, joten nyt on aika kurkistaa, missä osakeluetteloiden siirron osalta tällä hetkellä mennään. Huoneistotietojärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön 1.1.2019. Tämän jälkeen perustettujen taloyhtiöiden osalta huoneistotietojärjestelmään
Korkein oikeus on 21.5.2021 antamassaan ennakkopäätöksessä (KKO 2021:32) linjannut, että osakkaan ilmalämpöpumpun asentamista parvekkeelleen oli arvioitava asunto-osakeyhtiölain mukaisena osakehuoneistossa tehtävänä muutostyönä. Osakas oli taloyhtiön kiellosta huolimatta asentanut huoneistonsa parvekkeelle ilmalämpöpumpun. Korkein oikeus katsoi, että osakkaalla on ollut oikeus ilmalämpöpumpun asentamiseen,