Kuuntele: Marianne Palo vieraana Kiinteistönvälitysalan keskusliiton podcastissa – aiheena välittäjän selonottovelvollisuus!

19.10.2022|Kiinteistökauppa, Kiinteistönvälitys, Yleinen|

Perustajaosakkaamme VT Marianne Palo keskustelee Kiinteistönvälitysalan keskusliiton Hyvän välitysalan podcastin jaksossa 3 näistä kysymyksistä muiden alan asiantuntijoiden kanssa. Kuuntele podcast-jakso tästä. Kiinteistönvälittäjällä on ammattilaisena vastuu tiedoista, joita hän kohdetta välittäessään ostajille antaa tai jättää antamatta. Kiinteistönvälittäjän tiedonantovelvollisuudesta säädetään laissa kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä. Tämän lisäksi välittäjällä on välityslaissa säädetty selonottovelvollisuus myytävästä kohteesta. Välittäjän on aina

Kannattaako kuntotarkastus?

28.9.2021|Home- ja kosteusvauriot ja sisäilmaongelmat, Kiinteistökauppa, Käytetyn asunnon kauppa, Yleinen|

Asunto- ja kiinteistökauppojen yhteydessä puhutaan usein kuntotarkastuksista. Kuntotarkastusta suositellaankin tehtäväksi ennen kaupantekoa omakoti-, rivi- ja paritaloihin. Pätevän kuntotarkastajan suorittama ja suoritusohjeen mukaan huolellisesti tehty kuntotarkastus luo turvaa niin myyjälle kuin ostajallekin kun kaupan kohteen rakennusteknisistä ominaisuuksista ollaan paremmin selvillä ennen tarjouksen tekoa.   Mikä on kuntotarkastus ja mitä se sisältää? Kuntotarkastus on tekninen arvio kaupan

Myyjien kunnianvastainen ja arvoton menettely kiinteistön kaupassa

18.2.2021|Home- ja kosteusvauriot ja sisäilmaongelmat, Kiinteistökauppa, Yleinen|

Hovioikeudesta saatiin alkuvuodesta 2021 tuoretta oikeuskäytäntöä koskien myyjien kunnianvastaista ja arvotonta menettelyä. Kiinteistön kaupassa ostajat tekivät reklamaation yli 5 vuotta hallinnan luovuttamisen jälkeen. Hovioikeuden arvioitavana oli se, olivatko myyjät toimineet kaupassa kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti ja oliko ostajilla siten oikeus esittää vaatimuksia vielä 5 vuoden jälkeen. Hovioikeus piti myyjien menettelyä kunnianvastaisena ja arvottomana,

Ostajan selonottovelvollisuuden laajuus kiinteistön kaupassa?

5.11.2020|Kiinteistökauppa, Yleinen|

Asunto- ja kiinteistökaupassa puhuttavat usein ostajan ja myyjän vastuukysymykset. Myyjän keskeisin velvollisuus on antaa ostajalle ostopäätöksen tueksi tarpeelliset tiedot. Ostajalla taas on velvollisuus tarkastaa kaupan kohteena oleva kiinteistö eli myyjän vastuuta rajoittaa ostajan selonottovelvollisuus. Riitoja aiheutuu usein siitä, missä näiden vastuiden välinen raja menee. Osapuolten onkin tärkeää tietää omat velvollisuutensa. Mitä asioita ostajan sitten tulee

Ostajan selonottovelvollisuudesta tuore ennakkopäätös

18.3.2019|Kiinteistökauppa, Yleinen|

Korkein oikeus on antanut vastikään mielenkiintoisen ennakkopäätöksen ostajan selonottovelvollisuuden laajuudesta kiinteistön kaupassa (KKO 2019:16).   Kyse oli vuonna 1958 rakennetusta rakennuksesta. Ennen kauppaa tehdyssä kuntotarkastusraportissa oli todettu, että rakennuksessa oli riskirakenteita ja että alapohjassa oli lahovaurioita, joiden laajuutta ei ollut selvitetty. Alapohjan osalta oli lisäksi esitetty lisätutkimussuositus. Ostaja ei ollut kuitenkaan teettänyt alapohjaan lisätutkimuksia. Korkeimman

Vastuunrajoituslausekkeet – osa 2: Millä tavalla vastuunrajoituslausekkeita voidaan laatia?

10.1.2019|Kiinteistökauppa, Käytetyn asunnon kauppa, Yleinen|

Neliosaisen ”Vastuunrajoituslausekkeet” blogisarjan ensimmäisessä osassa kerroin siitä, mitä vastuunrajoituslausekkeet ovat. Lue myös: Vastuunrajoituslausekkeet – osa 1: Mitä vastuunrajoituslausekkeet ovat? Tässä blogisarjan toisessa osassa kerron tarkemmin, millä tavalla vastuunrajoituslausekkeita voidaan laatia. Vastuunrajoitus tietyn virheen osalta Vastuunrajoituslausekkeita voidaan laatia monin eri tavoin. Tavallisimmin vastuunrajoituslausekkeella pyritään rajaamaan myyjän kaupanvastuuta jonkun tietyn tai tiettyjen virheiden osalta. Vastuunrajoituslauseke voidaan tällöin

Vastuunrajoituslausekkeet – osa 1: Mitä vastuunrajoituslausekkeet ovat?

3.1.2019|Kiinteistökauppa, Käytetyn asunnon kauppa, Yleinen|

Lehdistä saa säännöllisesti lukea juttuja kiinteistön kauppariidoista, jotka ovat päätyneet käräjille. Tuomioiden perusteella myyjän kaupanvastuu voi tuntua monesta hyvinkin ankaralta ja juttuja lukiessa voi herätä kysymys siitä, voisiko tällaisia riitoja välttää rajoittamalla myyjän kaupanvastuuta etukäteen. Neliosaisessa ”Vastuunrajoituslausekkeet” -blogisarjassa kerron, mitä vastuunrajoituslausekkeet ovat, millä tavalla vastuunrajoituslausekkeita voidaan laatia, sekä miten vastuunrajoituslausekkeisiin on suhtauduttu oikeuskäytännössä. Voiko kiinteistön

Rakennusluvan puuttuminen voi perustaa myyjän virhevastuun

9.11.2018|Kiinteistökauppa, Käytetyn asunnon kauppa, Yleinen|

Ostaja löytää perheelleen sopivan kokoisen omakotitalon, jota joku edellisistä omistajista on aiemmin laajentanut. Kaupat tehdään ja perhe asuu talossa tyytyväisenä vuosia. Jossain vaiheessa ostaja ryhtyy suunnittelemaan taloon uusia korjauksia, ja ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan. Yllätyksekseen hän saa kuulla, ettei talon laajennukseen ole koskaan haettu rakennuslupaa. Myyjä katsoo, ettei asia kuulu hänelle ja ettei hän voi olla

Voiko myyjä syyllistyä asuntokaupassa petokseen?

23.1.2018|Kiinteistökauppa, Käytetyn asunnon kauppa, Yleinen|

Asuntokauppariidoissa keskitytään yleensä arvioimaan kaupan kohteen virheitä ja sitä, onko ostajalla oikeus saada myyjältä hinnanalennusta ja vahingonkorvausta tai peräti oikeus purkaa kauppa kokonaan. Asuntokauppariitoihin voi kuitenkin joissain tilanteissa liittyä myös rikosoikeudellinen aspekti. Myyjällä on asuntokaupassa erittäin laaja tiedonantovelvollisuus, eli myyjän on oma-aloitteisesti kerrottava ostajalle kaikista tietämistään asunnon vioista ja puutteista, joilla voi olla vaikutusta ostajan

Kiinteistön kauppakirjan laatimisessa on oltava tarkkana! Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO 2016:34

30.6.2016|Kiinteistökauppa, Yleinen|

Kiinteistön kauppakirjaa laadittaessa on syytä olla tarkkana, sillä kauppakirjan muuttaminen myöhemmin ei ole aivan ongelmatonta. Muutos voi aiheuttaa esimerkiksi veroseuraamuksia. Tästä on hyvä esimerkki tuore korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO 2016:34. Kyseisessä tapauksessa A ja B olivat 27.9.2012 ostaneet yhdessä kiinteistön, jolla sijaitsi omakotitalo talousrakennuksineen. Kiinteistön kauppakirjan mukaan omistusoikeus kaupan kohteeseen siirtyi ostajille, kun kauppahinta oli

Go to Top