Toisinaan talokauppojen jälkeen myyjä saattaa saada ostajalta yhteydenoton: asunnossa ei ole kaikki kohdallaan ja ostaja vaatii korvauksia. Yllättävä tilanne voi olla monelle entuudestaan tuntematon. Tämän blogitekstin avulla saat kuitenkin eväät, miten tilanteessa tulee toimia.
Asunto- ja kiinteistökaupoissa saattaa kaupan jälkeen ilmaantua riitaa aiheuttavia seikkoja. Oikeudellinen prosessi saattaa helposti tuntua vieraalta, sillä aiempaa kosketuspintaa asuntokauppariidoista ei useinkaan ole. Tilanteen aiheuttamaa ahdistusta helpottaa, kun tietää missä järjestyksessä riita-asiaa lähdetään edistämään. Seuraavaksi esittelemme tyypillisen riitaprosessin vaiheiden kulun.
Kiinteistön kaupan purku edellyttää ostajalta aktiivista toimintaa. Sen lisäksi, että reklamaatio on tehtävä kohtuullisessa ajassa, myös kanteen nostamiselle on oma määräaikansa. Maakaaren mukaan kanneoikeus vanhenee 10 vuoden kuluttua kiinteistön hallinnan luovutuksesta. Kanneoikeuden voi kuitenkin menettää jo aikaisemmin, kuten korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenee.
Tässä blogisarjassa esitellään eräitä yleisiä riskirakenteita. Riskirakenteilla tarkoitetaan sellaisia aikaisemmin yleisesti käytössä olleita rakenteita, jotka on myöhemmin havaittu kosteus- ja mikrobivaurioille alttiiksi rakenteiksi. Sekä asunnon ostajan että myyjän on tärkeää tietää, milloin kosteusvaurioriskiä tulee epäillä ja miten riskiä voidaan kartoittaa.
Tässä blogisarjassa esitellään eräitä yleisiä riskirakenteita. Riskirakenteilla tarkoitetaan sellaisia aikaisemmin yleisesti käytössä olleita rakenteita, jotka on myöhemmin havaittu kosteus- ja mikrobivaurioille alttiiksi rakenteiksi. Sekä asunnon ostajan että myyjän on tärkeää tietää, milloin kosteusvaurioriskiä tulee epäillä ja miten riskiä voidaan kartoittaa.
Tässä blogisarjassa esitellään eräitä yleisiä riskirakenteita. Riskirakenteilla tarkoitetaan sellaisia aikaisemmin yleisesti käytössä olleita rakenteita, jotka on myöhemmin havaittu kosteus- ja mikrobivaurioille alttiiksi rakenteiksi. Sekä asunnon ostajan että myyjän on tärkeää tietää, milloin kosteusvaurioriskiä tulee epäillä ja miten riskiä voidaan kartoittaa.
Tässä blogisarjassa esitellään eräitä yleisiä riskirakenteita. Riskirakenteilla tarkoitetaan sellaisia aikaisemmin yleisesti käytössä olleita rakenteita, jotka on myöhemmin havaittu kosteus- ja mikrobivaurioille alttiiksi rakenteiksi. Sekä asunnon ostajan että myyjän on tärkeää tietää, milloin kosteusvaurioriskiä tulee epäillä ja miten riskiä voidaan kartoittaa.
Perustajaosakkaamme VT Marianne Palo keskustelee Kiinteistönvälitysalan keskusliiton Hyvän välitysälan podcastin jaksossa 11 aiheesta virheet asunto- ja kiinteistökaupoissa muiden alan asiantuntijoiden kanssa. Kuuntele podcast-jakso tästä. Milloin asunto- tai kiinteistökaupassa on virhe? Millaisia ovat tyypillisimmät virheet asunto- ja kiinteistökaupoissa? Virhearviointi ei välttämättä
Neliosaisen ”Vastuunrajoituslausekkeet” blogisarjan ensimmäisessä osassa kerroin siitä, mitä vastuunrajoituslausekkeet ovat. Lue myös: Vastuunrajoituslausekkeet – osa 1: Mitä vastuunrajoituslausekkeet ovat? Tässä blogisarjan toisessa osassa kerron tarkemmin, millä tavalla vastuunrajoituslausekkeita voidaan laatia. Vastuunrajoitus tietyn virheen osalta Vastuunrajoituslausekkeita voidaan laatia monin eri tavoin.
Lehdistä saa säännöllisesti lukea juttuja kiinteistön kauppariidoista, jotka ovat päätyneet käräjille. Tuomioiden perusteella myyjän kaupanvastuu voi tuntua monesta hyvinkin ankaralta ja juttuja lukiessa voi herätä kysymys siitä, voisiko tällaisia riitoja välttää rajoittamalla myyjän kaupanvastuuta etukäteen. Neliosaisessa ”Vastuunrajoituslausekkeet” -blogisarjassa kerron, mitä