Vastuunrajoituslausekkeet – osa 4: Riittävän yksilöity vastuunrajoituslauseke

Edellisessä blogikirjoituksessani kävin kahden ennakkotapauksen kautta läpi sitä, miten vastuunrajoituslausekkeisiin on korkeimmassa oikeudessa suhtauduttu. Neljännessä ja viimeisessä blogikirjoituksessa käyn läpi kolmannen vastuunrajoituslausekkeita koskevan ennakkopäätöksen sekä tuoretta hovioikeuskäytäntöä. Ratkaisuja yhdistää se, että niissä vastuunrajoituslausekkeen katsottiin olevan riittävän yksilöity. Ennakkopäätös KKO 2012:72 Tapauksessa oli kyse kahden elinkeinonharjoittajan välisestä kiinteistön kaupasta. Ostaja oli ollut vuokralaisena kiinteistöllä viimeiset 10

Vastuunrajoituslausekkeet – osa 3: Ennakkopäätökset 2004:78 ja 2009:31

Edellisessä blogikirjoituksessa kävin läpi sitä, miten vastuunrajoituslausekkeita laaditaan. Blogisarjan 3. osassa tarkastellaan sitä, miten vastuunrajoituslausekkeisiin on korkeimmassa oikeudessa suhtauduttu. Vastuunrajoituslausekkeiden osalta löytyy kolme korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä, joista käyn tässä blogikirjoituksessa läpi kaksi ensimmäistä; KKO 2004:78 ja KKO 2009:31. Ennakkotapaus KKO 2004:78 Ensimmäinen vastuunrajoituslausekkeita käsittelevä ennakkotapaus on vuodelta 2004. Kyse oli 1980-luvulla rakennetun omakotitalon kaupasta. Talossa

Vastuunrajoituslausekkeet – osa 2: Millä tavalla vastuunrajoituslausekkeita voidaan laatia?

Neliosaisen ”Vastuunrajoituslausekkeet” blogisarjan ensimmäisessä osassa kerroin siitä, mitä vastuunrajoituslausekkeet ovat. Lue myös: Vastuunrajoituslausekkeet – osa 1: Mitä vastuunrajoituslausekkeet ovat? Tässä blogisarjan toisessa osassa kerron tarkemmin, millä tavalla vastuunrajoituslausekkeita voidaan laatia. Vastuunrajoitus tietyn virheen osalta Vastuunrajoituslausekkeita voidaan laatia monin eri tavoin. Tavallisimmin vastuunrajoituslausekkeella pyritään rajaamaan myyjän kaupanvastuuta jonkun tietyn tai tiettyjen virheiden osalta. Vastuunrajoituslauseke voidaan tällöin

Vastuunrajoituslausekkeet – osa 1: Mitä vastuunrajoituslausekkeet ovat?

Lehdistä saa säännöllisesti lukea juttuja kiinteistön kauppariidoista, jotka ovat päätyneet käräjille. Tuomioiden perusteella myyjän kaupanvastuu voi tuntua monesta hyvinkin ankaralta ja juttuja lukiessa voi herätä kysymys siitä, voisiko tällaisia riitoja välttää rajoittamalla myyjän kaupanvastuuta etukäteen. Neliosaisessa ”Vastuunrajoituslausekkeet” -blogisarjassa kerron, mitä vastuunrajoituslausekkeet ovat, millä tavalla vastuunrajoituslausekkeita voidaan laatia, sekä miten vastuunrajoituslausekkeisiin on suhtauduttu oikeuskäytännössä. Voiko kiinteistön

Rakennusluvan puuttuminen voi perustaa myyjän virhevastuun

Ostaja löytää perheelleen sopivan kokoisen omakotitalon, jota joku edellisistä omistajista on aiemmin laajentanut. Kaupat tehdään ja perhe asuu talossa tyytyväisenä vuosia. Jossain vaiheessa ostaja ryhtyy suunnittelemaan taloon uusia korjauksia, ja ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan. Yllätyksekseen hän saa kuulla, ettei talon laajennukseen ole koskaan haettu rakennuslupaa. Myyjä katsoo, ettei asia kuulu hänelle ja ettei hän voi olla

Myyjä voi joutua vastuuseen myös salaisesta virheestä

Salaisella virheellä tarkoitetaan virhettä, josta ostaja ja myyjä eivät ole olleet lainkaan tietoisia ennen kauppaa. Virhe on siis ollut kaupantekohetkellä piilevä eikä sitä ole voinut tai pitänyt voida päällepäin havaita. Lain mukaan myyjä voi joutua vastuuseen tällaisesta salaisesta virheestä, jos virhettä pidetään merkittävänä. Milloin virhe on merkittävä? Sitä, milloin salaista virhettä on pidettävä merkittävänä ja

By | 13/03/2018|Kategoriat: Kiinteistökauppa, Yleinen|Avainsanat: |0 Comments

Kuinka nopeasti reklamaatio on tehtävä kiinteistön kaupassa?

Voiko ostaja menettää oikeuden esittää vaatimuksia myyjälle vaikka myyjän vastuu-aikaa on vielä jäljellä? Voiko ostajalla taas olla oikeus esittää vaatimuksia myyjälle vielä myyjän vastuu-ajan umpeuduttua? Näistä asioista kirjoitan alla tarkemmin. Kiinteistön kaupassa myyjän kaupanvastuu on viisi vuotta Kiinteistön kauppaan sovelletaan maakaarta. Maakaaren mukaan ostaja ei saa vedota kiinteistön virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä ja siihen

Voiko myyjä syyllistyä asuntokaupassa petokseen?

Asuntokauppariidoissa keskitytään yleensä arvioimaan kaupan kohteen virheitä ja sitä, onko ostajalla oikeus saada myyjältä hinnanalennusta ja vahingonkorvausta tai peräti oikeus purkaa kauppa kokonaan. Asuntokauppariitoihin voi kuitenkin joissain tilanteissa liittyä myös rikosoikeudellinen aspekti. Myyjällä on asuntokaupassa erittäin laaja tiedonantovelvollisuus, eli myyjän on oma-aloitteisesti kerrottava ostajalle kaikista tietämistään asunnon vioista ja puutteista, joilla voi olla vaikutusta ostajan

Sovinnosta kieltäytyminen voi tulla kalliiksi

Turun hovioikeus on 28.2.2017 ratkaissut tapauksen, jossa oli kyse kiinteistökaupan riita-asiasta. Ostajat olivat havainneet ostamassaan uudisrakennuksessa mm. keskeneräisyydestä johtuvia virheitä. Lisäksi ullakon osalta puuttui rakennuslupa. Ostajat vaativat käräjäoikeudessa kaupan purkua ja vahingonkorvausta. Toissijaisesti ostajat vaativat hinnanalennusta 67.145 euroa ja vahingonkorvausta. Käräjäoikeus hyväksyi ainoastaan hinnanalennusvaatimuksen ja senkin vaatimuksen vain osittain eli vain 20.000 euron osalta. Hovioikeus

By | 12/05/2017|Kategoriat: Kiinteistökauppa, Sovinto, Yleinen|Avainsanat: , |0 Comments

Milloin virheeseen perustuvat vaatimukset tulee esittää? Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2016:69

Maakaaren mukaan ostaja ei saa vedota virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Korkein oikeus on hiljattain antamassaan ratkaisussa arvioinut, ovatko ostajat ilmoittaneet virheisiin perustuvista yksilöidyistä vaatimuksistaan myyjille riittävän ajoissa. Tapauksessa ostajat olivat havainneet ostamassaan kiinteistössä laatuvirheitä ja

By | 22/11/2016|Kategoriat: Kiinteistökauppa, Yleinen|Avainsanat: , , |Kommentit pois päältä artikkelissa Milloin virheeseen perustuvat vaatimukset tulee esittää? Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2016:69